V*tun suvakkih*ora

Olin ajatellut kirjoittaa tärkeästä aiheesta ja Aamupostin "Raivo räjähtää somessa"-juttu 5.5.2019 sai minut toteuttamaan ajatukseni. Tuo kyseinen juttu käsittelee vihapuhetta yleisemminkin ja on kyllä lukemisen arvoinen. Harmi kuitenkin, että juttu on maksumuurin takana, mutta jos jostain saa käsiinsä tuon sunnuntain ilmaislehden niin kannattaa lukaista! Jutussa käsitellään myös ihmisten kasvokkain saamaa törkypalautetta ja kohtaamaa väkivaltaa hoitotyössä. Linkki sähköiseen kirjoitukseen: https://www.aamuposti.fi/artikkeli/767018-tama-seikka-erottaa-kritiikin-vihapuheesta-somessa-on-nahtavissa-samanlaista

Nykyisten viestintävälineiden helppokäyttöisyys madaltaa kynnystä hieman kyseenalaistenkin viestien lähettämiseen. On käsittämätöntä, että jopa omalla nimellä saatetaan nykyään oksentaa jos minkälaisia ajatuksia kaiken kansan nähtäville. Hurjinta on ajatella, että oikeasti elämme sellaisten ihmisten keskellä, jotka suoranaisesti toivovat pahaa toisille. Kaikki möläytykset, jotka toivovat suoraan pahaa toiselle ja muut saman tapaiset ulostulot saavat pohtimaan sitä, kuinka kaukana sivistyksestä vielä olemmekaan. Myös koulukiusaamisessa sosiaalinen media ja viestittely on nykyään olennainen osa.

Asiaa ei auta yhtään nykyinen uhriutumisen kulttuuri, jossa mieli pahoitetaan ymmärtämällä asiat tahallaan väärin. Esimerkiksi se, jos kirjoittaisin siitä, kuinka ihania tyttölapset ovat, niin joku kääntäisi sen niin että vihaan poikia. Ei, en vihaa, mutta se ei estä jotakuta ajattelemasta niin. Tuntuu kuin ihmisten tekstinlukutaito ja luetun ymmärtäminen olisivat kokeneet rankan inflaation. Se, kun otetaan kantaa uutisjuttuihin perehtymättä uutisen sisältöön on mielestäni yksi ärsyttävimpiä kommentoinnin tapoja. Kuinka voi kommentoida jotakin, mihin ei ole perehtynyt? 

Netissä on kuitenkin hyvä säilyttää anonymiteetin mahdollisuus, mutta sen varjolla ei pitäisi saada tapahtua suoranaista loukkaamista, herjaamista ja vihapuhetta. Onneksi kuitenkin viestien IP-osoitteet voidaan jäljittää ja monissa tapauksissa saadaan kyllä kirjoittaja selville. Monet vetoavatkin sananvapauteen kirjoitustensa osalta, mutta luulen, että jokainen todellisuudessa tietää mitä sananvapaudella tarkoitetaan ja mitä ei. Kuitenkin rajoittaminen asiallisen keskustelun osalta tietyistä aiheista on mielestäni paheksuttavaa, koska se on sitä sananvapauden kaventamista. Kaikesta pitää saada voida puhua, kunhan se tehdään asiallisesti!

Kritiikki on aina sallittua ja tervetullutta, mutta on myös tärkeää muistaa missä menee raja. Kritisointia ei ole, että sanoo "olet ihan tyhmä". Siinä vaiheessa kun asian sijaan arvostellaan ihmistä, mennään metsään. Kritiikin pitäisi keskittyä henkilön esittämään asiaan eikä siinäkään tapauksessa kritiikkiä ole, että kirjoitetaan "tämä oli ihan paskaa", se on mielipide.

Olen usein omalta osaltani turvautunut hyvään ohjenuoraan "jos et osaa sanoa mitään rakentavaa, älä sano mitään", joka poikkeaa hieman alkuperäisestä jonkin kiltin sanomisesta. Muutenkin vallitsevan pahoinvoinnin ja negatiivisuuden ympäröimänä sitä toivoisi enemmän positiivisuutta kun työelämässäkin kaava tuntuu olevan, että hyvää palautetta on turha odottaa vaikka kaikki menisi hyvin, mutta odotapas jos teet virheen! Saat kuulla siitä ja pitkään!

Edellä kuvailemieni asioiden vuoksi haluan myös itse pyrkiä säilyttämään edes jonkinlaisen anonymiteetin verkossa, koska se todella vaikuttaa omaan mielialaan kun joutuu sanallisen hyökkäyksen uhriksi ja haukun kohteeksi. Kun toimin nimettömänä, kaiken negatiivisen voi ajatella koskevan vain mielipiteitäni ja ajatuksiani, sillä eiväthän kommentoijat tiedä kuka olen ja miten elämässäni toimin. Oletuksia ja johtopäätöksiä voi toki vetää ja jos jostakin olen itse saanut positiivista palautetta, se on ennakkoluulottomuus. 

Ennakkoluuloista olisikin hyvä monessa suhteessa päästää irti ja pyrkiä hankkimaan kaikenlaista informaatiota asioista ja näin myös opetella näkemään asioita myös eri näkökulmista. Harvoin se oma subjektiivinen näkemys on ainoa oikea ja usein löytyykin jonkinlainen kompromissi tai kultainen keskitie, joka tasoittaa ääripäitä. Tulevaisuudessa aion kirjoittaa monenlaisesta kahtiajakautumisesta Suomessa, mutta sitä odotellessa ollaanhan kaikki kohteliaita ja otetaan muidenkin tunteet huomioon, sillä emme elä täällä yksin.

- Fabu